sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Asioita mielessä

Olen tällä viikolla tavannut kuusi asiakasta. Yksi heistä oli aiemmin tapaamani mies. Hän otti yhteyttä ja halusi nähdä uudelleen. Se sopi minulle. Oli mukavaa vaihtelua nähdä jo kerran aiemmin näkemäni mies. Ei tarvinnut miettiä millainen ihminen vastassa olisi. Nyt minulla on ainakin yksi vakkari.
Lauantain nuorimieskin oli mukava tuttavuus. Toivottavasti hän ottaa uudelleen yhteyttä. Puhui kyllä siihen malliin, että saattaa näin tehdä.
Ensi viikolle ei ole lyöty kenenkään kanssa mitään lukkoon, muutama on alustavalla pohjalla.
Nyt kun oli "monta" asiakasta tällä viikolla, alkoi hommat maistumaan jo vähän puulta. Ärsytti alkaa laittamaan itse ja lähteä. Mukavaa oli kun hommat oli hoidettu ja kävelin autolle rahatukko laukussani.
En tiedä yhtään jaksanko näitä hommia kauan. En ehkä tällä tahdilla. Pari-kolme asiakasta/viikko olisi varmaan sopiva.
Kuitenkin ajattelin seuraaviin "naisten päiviin" painaa hommia niin paljon kuin keikkoja saan. Tarvitsen sitä rahaa.
Sain laskupinoa jo pienemmäksi ja kaupassakin oli mukavaa käydä kun saattoi ostaa vähän hyvää :)
Ajatukset sinkoilevat laidasta laitaan. Kuten mainitsin jo vähän ärsytti, ja mietin taas miten tähän ajauduin ja onko tässä järjen hiventäkään. Välillä taas en paljoakaan asioita mieti ja rahan houkutus on niin suuri, että keikalle lähtee mielellään. Niin ja olen minä saanut tästä nauttiakkin. En muista milloin seksielämäni on ollut näin vilkasta :) Ja täytyyhän se myöntää, että olen todella nauttinut. Osa miehistä on osannut hommansa.
Alun tietty jännitys on kaikonnut ja välillä tuntuu menekö tapaamaan asiakkaita vähän liian ns.takki auki. Kaikki asiakkaat ovat kyllä soittaneet omasta numerosta joka löytyy enirosta, paitsi yksi. Hänet tapasin hotellissa, joka kompensoi tilannetta.
Mietin myös mitä tuttavapiirini ajattelisi jos saisi hommistani tietää. Pitäisivätkö ne minua alhaisena, likaisena huorana. Tuskin moni ymmärtäisi valintaani.
Jään miettimään asioita ja yritän saada tapaamisia järjestymään. Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille, jotka eksyitte tämän lukemaan :)
-Lola-

lauantai 26. huhtikuuta 2014

keikkaa keikkaa

Nyt on kunnolla polkaistu hommat käyntiin. Minulla oli tuossa pari tunnin keikkaa ja huomiseksikin on jo sovittu yksi keikka ja viritteillä on muutama keikka viikonlopulle.
Nämä kaksi mitkä tein oli tunnin keikkoja ja ajattelin alkuun, että saa nähdä miten menee. Olen kuitenkin tykästynyt lyhyempiin keikkoihin.
Ensimmäinen oli reilu nelikymppinen mies, ihan ok hänkin. Tosin hänellä oli ongelmia saada ottamaan eteen ja homma vähän kuivui kokoon. Minua hän sormetti vähän liiankin lujaa, olisin toivonut hellempää otetta. Paikat ovat kuitenkin herkät ja niitä ei voi runkata kuin porno filmeissä. Puolituntia touhuttiin ja loput ajasta juteltiin. Yhdyntään asti ei päästy. En tiedä oliko vika minussa vai miehessä kun hommat eivät luistaneet toivotulla tavalla. Hän kuitenkin sanoi, että turha ottaa liian vakavasti, nyt ei vaan onnistunut.
Helppo keikka tavallaan.
Toinen oli nuorempi mies. Mietin alkuun kun varauksen hänen kanssaan sovin, ikä-asiaa. Jotenkin vanhemmat miehet tuovat tiettyä tunnetta, että olisivat luotettavampia tai jotain sinnepäin. Tämä mies oli kuitenkin todella mukava ja asiallinen. Hänenkin kanssaan hommat olivat ohi puolessa tunnissa ja loppu aika juteltiin. Olisivatpa kaikki tunnin keikat sellaisia.
Helppoa rahaa joka tapauksessa.
Huominenkin mies on alle kolmekymppinen, toivottavasti hän on myös asaillinen ja mukava. Ikähän ei kuitenkaan luonnetta näytä, tai sitä millainen ihminen todellisuudessa on.
Palaamme taas :)

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pyhistä selvitty

Pääsiäinen meni ystävien kanssa remutessa ja aurinkoisista keleistä nauttiessa. En ottanut yhtään asiakasta vastaan, vaikka muutama mahdollisuus olisi ollut.
Tänään polkaistiin homma taas käyntiin. Minulla oli päivällä puolentunnin tapaaminen. Mies oli ihan ok, hiukan huumorintajuttoman oloinen. Siitä sai vähän tosikon kuvan ja, että hän oli hirveän tarkka asioista. Eihän siinä mitään, että on siisti mies. Asuntokin oli tiptop, eikä mikään ns.poikamieslukaali, vaikka miehellä ei kumppania ollutkaan(kait)
Tapaaminen itsessään meni ihan hyvin ja nopeasti. Olen nyt muutaman puolentunnin keikan heittänyt ja vaikka ne ei rahallisesti ole niin hyviä kuin tunnin keikat, on ne minun mielestäni mukavempia. Hommat hoidetaan ja sillä selvä.
Minua nauratti kun mies tuhisi kuin puudeli jalkojeni välissä. Hän piti nuolemisesta. Kyllä minä siitä itsekkin pidän, mutta pisti vaan naurattamaan. Jokainen on erilainen.
Sovittuja tapaamisia ei tälle viikolle ole, muutama työn alla. Toivottavasti saan niistä keikat, koska laskupino on taas kasvanut. Paljon ei voi itselle ostaa mitään kivaa kun täytyy saada ensin talous kuntoon. Kenties jonain päivänä.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Pääsiäistä odotellessa

Olen pitänyt vapaata asiakkaista. Loppuviikosta taas uusin ilmoituksen ja alan ottamaan asiakkaita vastaan.
Viime perjantaina minulla oli keikka päivällä. Sekin miehen kotiin, ja meni hyvin. Ainakin omasta mielestäni. Mies oli mukava, normaalivartaloinen herrasmies hänkin. Minua ei ällöttänyt ja tällä kertaa aikakin meni nopeasti ja en miettinyt, että milloin tämä loppuu. Onko tämä sitten rutinoitumista, vai voiko niin vielä sanoa kolmen asiakkaan jälkeen? Ehkä ei :)
Syy voi olla siinäkin, että toisen asiakkaan kanssa olin väsynyt ja se ei sujunut ihan putkeen, joten laitoin tässä  tapaamisessa parastani.
Hän oli kiinnostunut näkemään jatkossakin, joten toivon, että saan hänestä vakkarin. Aina olisi mukavempi tavata miehiä, jotka olisivat jo jollain tapaa tuttuja.
Olen ollut tyytyväinen näihin asiakkaisiin, koska kaikki on sujunut hyvin ja mitään epämielyttävää ei ole tullut eteen. Takaraivossa kummitteleekin, että milloin tilanne muuttuu.
Ajatukset eivät ristele enää niin paljon päässäni. En tunne itseäni likaiseksi tai hyväksikäytetyksi. Välillä kyllä mietin miten tähän pisteeseen voi ajautua, mutta ne on hetkellisiä ajatuksia. Niin, ja mikään ei estä lopettamasta näitä hommia silloin kun siltä tuntuu.
Viime viikolla oli kyllä hyvä mieli kun katsoi lompakkoon. Helppo tapa tienata rahaa. Vaikka eihän tämä nyt niin helppoa ole, vaatii aina aikaa ja valmistautumista. Torstaina mietin, että tämä on henkisesti ehkä raskaampaa kuin kuvittelin. Perjantaina siltä ei enää tuntunut. Aikahan sen sitten näyttää, vielä ollaan niin alussa, että mitään pitävää on vaikea sanoa.
Asusteita olen katsonut nettikaupoista ja varastoja pitäisikin muutamalla vaatekappaleella täydentää. Valinnan vaikeus on vaan suuri :) Tarjolla on niin paljon kaikenlaista. Ajattelin ostaa vaatteita pikkuhiljaa, enkä kerralla suurta kasaa. Siitäkin syystä, etten tiedä kauanko tätä jatkan.
Ulkona on ihanan keväinen ilma ja hormoonit alkavat hyrräämään kevään koittaessa :) Kirjoittelen taas kun olen polkaissut hommat käyntiin.
Hauskaa ja munarikasta pääsiäistä kaikille :)

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Toinen tapaaminen

Tänään tuli extempore tapaaminen illaksi. Mies soitti ja no rahan puutteessa päätin ottaa tunnin keikan vastaan. Tämä eroaa edellisestä siten, että oli ensimmäinen kotikeikkani.
Miehen tiedot löytyivät enirosta ja puhelimessa sain miehestä hyvän kuvan. Minua kyllä väsytti, ja mieli olisi tehnyt jäädä makoilemaan sohvalle karkkipussi ja kaukosäädin kädessä.
Laitoin itseni pikaisesti valmiiksi ja lähdin matkaan.
Vastassa oli mukava keski-ikäinen mies. Kropaltaankin normaali. Asunto oli siisti ja mies käyttäytyi herrasmiesmäisesti.
Siinä sitten otettiin vaatteet pois ja alettiin hommiin. Huomasin kuitenkin itsestäni, että olin väsynyt ja en antanut parastani. Makuuhuoneen seinällä oli kello jota koko ajan vilkuilin, taas toivoen ajan kulkevan nopeampaa.
Mies laukesikin heti suuseksin aikana, parin imun jälkeen. Rauhoituttiin siinä hetki ennen seuraavaa koitosta. Kovin nopeasti veitikka ei lämmennyt uudelle yritykselle, mutta saatiin kuitenkin toinen laukeaminen ennen tunnin täyteen tulemista.
Reissu meni siis muuten hyvin, mutta tiedän itsestäni ainakin sen, etten enää kovin väsyneenä ota keikkoja vastaan. Siinä kärsii asiakaskin kun en voi antaa parastani.
Mietin siinä touhujen lomassa, että kuinka paljon minun pitäisi ns.näytellä, äännellä jne...
Ajatukseni vaihtelevat edelleen tämän ns.uuden "harrastuksen" vuoksi. Raha lämmitti taas mieltä, mutta itsellä on hiukan likainen olo. Kotiin kun pääsin menin suoraan pesemään hajut pois.
Tänään kyllä selailin vastauksia ihan innolla ja yksi sovittu keikka on perjantaina. Huomisellekkin oli alustavaa keikkaa tiedossa.
Täytyy katsoa mihin suuntaan ajatukseni alkavat menemään. Lopetanko hommat vai jatkanko. Ehkäpä jos asikkaaksi tulisi vähän nuorempi hyvännäköinen mies, voisi se piristää minuakin ;)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kauan odotettu ensimmäinen kerta

No niin, se on sitten hupakkoneitsyys menetetty. Vihdoin ja viimein.
Menin eilen hotelliin tapaamaan ulkopaikkakuntalaista keski-ikäistä miestä. Hän oli täällä työmatkalla.
Ei juurikaan jännittänyt, yönkin sain hyvin nukuttua, vaikka tapaaminen oli jo aamupäivällä. Matkalla leijui perhosia hiukan mahassa, ja meinasin jo perua koko jutun, mutta niin vain seisoin hotellin edessä ja odotin tuntomerkkeihin sopivaa miestä.
Ja sieltä se mies sitten tuli. Ihan oli sellainen kun itsensä kuvailikin. Keski-ikäinen, roteva, mahakas mies.
Mietin paljon etukäteen kuinka homma lähtisi käyntiin, mutta tultiin hyvin juttuun heti ja siitä se vaan soljui omalla painollaan.
Mies oli herrasmies ja ensimmäiseksi kerraksi tämä oli juuri sopiva, ei jäänyt huonoja fiiliksiä.
Itse tapahtuman aikana ajatukset risteilivät milloin missäkin. Välillä vähän ällötti ja välillä nauratti. Toivoin vaan, että aika menisi nopeasti, vaikka se ei niin kamalaa ollutkaan.
Lisäksi minua alkoi naurattamaan kun mietin, etten baarissa edes kahden promillen humalassa lähtisi semmoisen miehen mukaan, mutta niimpä sitä vaan tässä oltiin ja vielä selvinpäin :) Raha tekee kyllä paljon.
Ainut mikä minua häiritsi oli miehen pahanhajuinen hengitys. Tunnen vieläkin sen pistävän hajun nenässäni.
Kotona menin heti suihkuun ja olinkin siellä melkein puoli tuntia.
Kaikki meni siis hyvin.
Ajatukset ovat nyt hiukan hämmentyneet, en oikein tiedä mitä ajatella. Uusia sovittuja keikkoja ei ole tiedossa, mutta yhteydenottoja on tullut ja viestivaiheessa menemme, suunnitteluja siis on.
Edelleen mietin onko minusta tähän. En sitä vielä ehkä tiedä. Raha taskussa kyllä lämmittää mieltä ja sen lisäsaaminen ei olisi pahitteeksi.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ei etene ei...

Mietin, että mikä tässä nyt vastustaa kun en saa sitä ensimmäistä tapaamista järjestettyä. En sitten millään. Minulla oli jo alustava tapaaminen viikolle sovittuna keskustan hotelliin, mutta siihen tuli viimehetken peruutus kun tämä mies ei sitten tullutkaan paikkakunnalle. Kyllä harmitti, mutta minkäs teet.
Ilmoituksen uusin ja  vastailin uusiin viesteihin. Jostain syystä moniin mihin vastaan, niistä ei enää kuulu. Mietinkin onko syynä liian korkea hinta (se on kyllä ihan keskiverto, mihin tutkimuksien ja suomalaisten tarjoajin hintahaitarin mukaan päädyin) vai se, että en tapaa kotonani. Ulkomaalaiset hupakothan antavat halvemmalla ja heillä on paikkakin missä tavata.
Mietin myös, onko ikäni osasyy, monethan ajattelevat varmasti nuoremman olevan seksikkäämpi jne..
Vai onko viestin suhteen niin, että nopeat syövät hitaat. En kuitenkaan päivystä sähköpostiani koko ajan.
Muutaman kanssa on ollut alustavaa puhetta ensi viikolle, mutta katsotaan tuleeko niistä mitään. Sitten onkin tämän kuukauden pakkolomaviikko edessä :)
Auto on tullut huollosta ja mietin pitäisikö sopia vain tapaaminen jonkun miehen luokse, että tässä pääsisi alkuun.
Toivoin tämän postauksen olevan kertomukseni ensimmäisestä kerrasta, mutta ehkä seuraava sitten jo on.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Kuulumisia

Tuntuu nyt, että nämä asiat vähän polkevat paikallaan. En ole edelleenkään tavannut ketään miestä. Muutaman miehen kanssa ollaan vaihdettu viestejä tiheään ja niistä varmaan poikii se ensimmäinen tapaaminen.
Mahdollisuuksia tapaamisiin olisi jo ollut, pidän kuitenkin edelleen kiini siitä, että tapaan sen/ne ensimmäiset hotellissa. Tämä rajoittaa hiukan mahdollisuuksia, mutta haluan pelata varman päälle. Lisäksi autoni on huollossa pari päivää, joten en lähde bussilla tai taksilla kenenkään luokse. Ainakaan nyt kun rahat ovat muutenkin tiukalla ja mikäli sattuu oharit tulemaan, on se minun pussistani pois.
Niin no sain pari ehdotusta autopanoista, mutta ne laitoin hihityksen kanssa suoraan roskakoriin. Ei ihan minun juttuni, vaikka joskus teininä sekin on kokeiltu. Ajatus siitä, että ahtaisin itseni auton takapenkille aikuisen miehen kanssa, saa minut hihittelemään. Kuvitelma pienestä autosta ja kahdesta aikuisesta ihmisestä. Jalka huonosti, käsi huonosti jne...
Toivotaan kuitenkin, että ensimmäinen tapaaminen järjestyisi pian. Tuntuu,että en pääse tässä asiassa puusta pitkälle. Tai voihan sen ajatella niinkin, että jos todella olisin halunnut niin olisi ensimmäinen tapaaminen jo ohitse. Mutta kyllä se vielä tulee :)
Kävin tänään työhaastattelussa, en kuitenkaan usko, että minut valitaan tehtävään. Ja vaikka valittaisiin en unohda tätä projektia. Haluan tämän kokeilla ja sen myös teen. Olin töissä tai en. Rahaa tässä tarvitaan ja kipeästi. Ei paljon naurata laskupino ja päivärahojen suuruus.
Sain muutaman tsemppaavan kommentin edelliseen postaukseen. Hienoa nähdä, että lukijoita löytyy :) Tsemppiä vaan kovasti teillekkin omilla tiellänne. Mielenkiintoista nähdä, että meitä ns.aloittelijoita tulee koko ajan lisää.  Harmillista, että joutuu lähtemään tälle tielle. Monihan sen tekee vain rahan takia. Mielestäni se kertoo Suomen tilanteesta ja tästä yhteiskunnasta.
Jännää on myös se, että yhtään moraalikommenttia tms ei ole vielä tullut. En niitä haluakkaan, mutta tämä aihe kun on mielipiteitä jakava.
Vielä kommentteihin palaten, on tunnistumisen pelko minunkin mielessäni. Edellisessä työpaikassani tapasin paljon tämän kaupungin ihmisiä, ja pelkäänkin, että joku heistä on tulevaisuudessa asiakkaani.  Ja riski, että se tieto tulee tuntemieni ihmisten tietoon, on siten olemassa. Se riski tässä on otettava. Olen kyllä miettinyt, että voisin tehdä keikkaa jossain vaiheessa muuallakin kun tässä kaupungissa. Pääkaupunkiseutu olisi varmasti paras sen suhteen, että ei niin helposti tulisi tunnistetuksi. Vaikka tämäkin kaupunki missä asun on asukasmäärältään iso, on se silti piireiltään mielestäni pieni.
Toivottavasti seuraava postaukseni kertoo jo siitä ensimmäisestä keikasta :)